Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Moderator: Naava

User avatar
harhakuva
Posts: 27
Joined: 2015-05-12, 7:27
Gender: female
Country: FR France (France)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby harhakuva » 2015-06-10, 7:37

Asema wrote:Olen asunut Suomessa 3 kk viime vuonna ja 1,5 kk nyt. Kotimaastani en kaiva mitään :blush:
Mitä hienoa Ranskassa on?


Hei Asema ja anteeksi myöhästynyt vastaus! Ranska on todella kaunis maa, pidän lisäksi esimerkiksi ranskalaisesta kulttuurista ja ruuasta. Ranskan kieli on vaikeaa! Kotimaahani verrattuna Ranska on sopivasti [=ei liikaa tai liian vähän] erilainen ja sää täällä on lämpimämpi. Mitä teet Suomessa? Onko Suomessa jo lämmintä ja kesä?

Huomaathan eron verbien taivutuksessa: "kaivata" (to miss) >> kaipaan, kaipaat, kaipaa, kaipaamme jne. ja "kaivaa" (to dig) >> kaivan, kaivat, kaivaa, kaivamme jne.

Iván wrote:Hei!

Voiko joku sanoa minulle jos Isaac Elliot kulostaa ihan suomalaiselta kun hän puhuu suomea?


Iván, mielestäni Isaac Elliot puhuu suomea sujuvasti, eikä hänellä ole erityistä aksenttia. Ehkä se on vain hänen tapansa puhua. Isaac on kuitenkin ilmeisesti suomenruotsalainen eli suomalainen, jonka äidinkieli on ruotsi.
Υπάρχουν πράγματα που μπορεί να περιμένεις μια ζωή και να μην έρχονται και άλλα που μπορεί να έρθουν σε μια στιγμή και να αλλάξουν ότι περίμενες μια ζωή.

[flag=]fi[/flag] native [flag=]en[/flag] fluent [flag=]sv[/flag] intermediate [flag=]fr[/flag] getting there
[flag=]el[/flag] love this, trying to recover what used to know

User avatar
Lumilintu
Posts: 202
Joined: 2012-02-13, 15:35
Gender: female
Country: EE Estonia (Eesti)
Contact:

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Lumilintu » 2015-09-21, 18:07

Onpas täällä hiljaista!

Mitä teitte kesällä? Olin heinäkuussa Suomessa kesäkurssilla, elokuussa taas Virossa ja Saksassa. Elokuun lopussa tulin kuitenkin takaisin Suomeen, koska olen tämän vuoden täällä vaihto-opiskelijana. :) Jään Suomeen ensi kesään asti.
Image native mother tongue | Image wannabe mother tongue
Image speaking | Image Image Image studying | Image some day...

Seppo
Posts: 663
Joined: 2009-11-21, 10:12
Real Name: Sergey
Gender: male
Location: Moscow
Country: RU Russia (Российская Федерация)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Seppo » 2016-12-06, 15:25

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!
Image
Svenska är ett lustigt språk: lätt att förstå men svårt att stava.

User avatar
Varislintu
Posts: 15307
Joined: 2004-02-09, 13:32
Real Name: M.
Gender: female
Location: Helsinki
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Varislintu » 2016-12-06, 17:50

Kiitos, Seppo! :D
Det finns ingen
tröst. Därför
behöver du den inte
(Gösta Ågren)

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-17, 9:19

Hei,

Mitäs kaikille suomen kielen opiskelijoille kuuluu? Minua harmittaa niin paljon, ettei kukaan kirjoittaa tälle foorumille...
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-17, 10:09

Iván wrote:Hei,

Mitäs kaikille suomen kielen opiskelijoille kuuluu? Minua harmittaa niin paljon, ettei kukaan kirjoita tälle foorumille...

Yritetään aktivoida tätä ketjua! :D

Minutkin kai voidaan laskea suomen kielen opiskelijaksi, vaikken opiskelekaan sitä S2:na? Tosin tällä hetkellä opinnot on vähän jäissä, koska pitää keskittyä kaikkeen muuhun vaihteeksi. (Esim. pääaineen opintoihin. :lol:)

Nyt on paraikaa menossa syyslomaviikko, mutta kohta täytyy silti alkaa raahautua yliopistolle. Yksi luennoitsija on päättänyt, että lomaa ei tarvita... :/ Onneksi tämä on viimeinen luentokerta, joten jatkossa minulla on tiistait vapaata! :)

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-17, 13:37

Yritetäänpäs! Totta kai, sinutkin lasketaan! Olisi ollut parempi sanoa "suomen kielen puhujille" sitten. Mitäs sä opiskelet, Naava? :)

Tsemppiä opintoihisi!
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-17, 14:47

Pääaineena on englannin kieli & kirjallisuus, sivuaineena opiskelen tällä hetkellä yleistä kirjallisuustiedettä ja suomen kieltä. Viime vuonna tein opettajan pedagogiset opinnot eli kasvatustiedekin liittyy vielä sivuaineitten joukkoon, vaikka en sitä enää jatkakaan. Suomestakaan ei kyllä oikeastaan ole jäljellä kuin muutama kurssi. Sen takia yritän nyt keskittyä varsinkin kirjallisuuteen, koska sitä en ole ehtinyt opiskelemaan paljon yhtään. (Englannissa opintoihin sisältyy valmiiksi sekä kielitieteen- että kirjallisuuden kursseja, kun taas suomen puolella keskitytään vain kieleen. Suomen kirjallisuus on sitten yhdistettynä yleisen kirjallisuuden kursseihin.)

Tarkoituksena on ruveta englannin ja äidinkielen opettajaksi, jahka tästä joskus valmistun.

Entä sinä, opiskeletko jossain vai oletko jo töissä? :)

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-17, 20:06

Tiedän, että Suomessa voidaan opiskella kaksi koulutusohjlemaa samaan aikaan, mutten ymmärrä vielä mites se oikeastaan menekkään. Pitäiskö sinun valita ensiksi yksi asia pääaineena ja sitten toinen asia sivuaineena? Onko muuten mahdollista vaihtaa sen sivuaineen toiseksi aineeksi?

Minusta on tosi auttavaa kirjoittaa tälle, koska voin harjoitella ja oppia uusia sanoja samaan aikaan. :yep:

Itsen opiskelen saksan ja englannin kääntäjäksi ja tulkiksi.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-17, 21:05

Joo, ensin pitää valita pääaine, jota haluaa opiskella. Sitä varten on pääsykoe, joka järjestetään yliopistosta ja aineesta riippuen touko-kesäkuun aikana. Pääsykokeita varten pitää yleensä lukea alaan liittyviä pääsykoekirjoja. Esim. tämä oli yhtenä pääsykoekirjoista silloin, kuin hain opiskelemaan englantia. Joissain aineissa on myös ennakkotehtäviä tai soveltuvuuskokeita, kuten haastatteluja.

Kun saa hyväksymiskirjeen, voi alkaa opiskella valitsemaansa alaa syksyllä. Valmistuakseen opiskelijalla on oltava vähintään 180 opintopistettä (credits) kasassa. Pääaineesta ei tule kuin vähän alle sata; loput n. 80 op on saatava muualta. Tähän kelpaa muutkin kuin sivuaineet (esim. minä opiskelin venäjän alkeita ja sain siitä muutaman opintopisteen), mutta sivuaineista opintopisteitä kertyy helpoiten.

Mitään ylärajaa opintopisteille tai sivuaineiden määrälle ei ole. Sivuaineissa ei ole myöskään mitään pakkoa, paljonko niitä pitäisi opiskella. Kaikkea voi siis kokeilla vaikka vain yhden kurssin ajan ja lopettaa siihen.

(Tästä eteenpäin puhunkin lähinnä Tampereen yliopiston puolesta, koska en tiedä, miten muissa yliopistoissa on asiat järjestetty. En tosin usko, että ainakaan kovin suuria eroja on.)

Erillisiä sivuainekursseja ei ole olemassa. Esim. minä istun yhdessä kirjallisuustieteen pääaineopiskelijoiden kanssa ihan samalla luennolla. Joskus saattaa olla jotain eri suoritustapoja, esim. pääaineopiskelijoille on joskus luentojen lisäksi ryhmäopetusta, kun taas sivuaineopiskelijat tekevät kirjatentin. Joitain kursseja on myös mahdollista suorittaa itsenäisesti, jos on sivuaineopiskelija, mutta ei silloin, jos on pääaineopiskelija. Muuten kurssit, niiden sisällöt sekä opettajat ovat samoja kaikille.

(Poikkeuksena tähän on aineet, joita ei voi opiskella pääaineena. Esim. Tampereella voi opiskella espanjan kieltä sivuaineena, mutta ei pääaineena. Jos kiinnostaa, tänne on listattu kaikki espanjan kielen kurssit.)

Tampereen yliopistossa, jossa itse opiskelen, on vapaa sivuaineoikeus: jokainen yliopistoon hyväksytty opiskelija voi opiskella mitä tahansa ainetta pääaineensa lisäksi. Joihinkin sivuaineisiin on kuitenkin koe, joka järjestetään elokuussa, eli aivan tuosta noin vain ei voi ilmoittautua kursseille. :D Muun muassa kieliin on kaikkiin koe, jolla varmistetaan, että opiskelijan kielitaito on tarpeeksi vahva (opetus kun on järjestetty kohdekielellä), mutta sillä myös karsitaan opiskelijoita silloin, kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja.

Yleiseen kirjallisuustieteeseen, suomen kieleen tai kasvatustieteisiin ei muuten ole koetta, vaan pääsin opiskelemaan niitä kaikkia ihan vain kursseille ilmoittautumalla. :D

Sivuaineensa saa valita oman mielenkiinnon tai ammattitoiveiden pohjalta. Esim. minä tahdon äidinkielen opettajaksi, joten minun on opiskeltava sekä suomea että kirjallisuutta, jotta voisin saada opettajan pätevyyden. Muutama kaverini, jotka opiskelevat myös pääaineenaan englantia, ovat valinneet sivuaineeksi psykologian. Toisilla on sivuaineena viestintään liittyviä opintoja, journalismia ja sen sellaista.

Vastasiko tämä monologi yhtään kysymykseesi? :D Jos et ymmärrä mitä tarkoitan jollain kohdalla, kysy vain, niin yritän selittää uudelleen selkeämmin.

Iván wrote:Itsen opiskelen saksan ja englannin kääntäjäksi ja tulkiksi.

Aiotko kääntää ja tulkata englannista/saksasta espanjaksi vai espanjasta englanniksi/saksaksi vai englannista saksaksi? Kauanko olet opiskellut? Mitä kääntäjän/tulkin pätevyyteen vaaditaan?

Minusta on tosi auttavaa kirjoittaa tälle, koska voin harjoitella ja oppia uusia sanoja samaan aikaan

Minusta on kiva kirjoittaa vaihteeksi kirjakielellä, koska olen opiskellut todella paljon englanniksi ja kavereiden kanssa puhun ja kirjoitan... jonkinlaista puhekieltä kait. :D Oikeinkirjoitus varsinkin unohtuu yllättävän nopeasti.

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-18, 13:36

Olen kiitollinen sinun selityksestä. Selitit kaiken tosi hyvin. Ymmärtääkseni sivuaineena otetaan yleensä jotain, joka liittyy pääaineeseen, vai? Esim. Jos opiskelisin englannin kielen filologiaa pääaineena ja haluaisin, että minusta tulisi englannin ja espanjan opettajaksi, sitten pitäisi minun opiskella espanjan kieltäkin sivuaineena. Onko kaikilla opiskelijoilla oikeus opiskella sivuaineena yhtä ainetta, joka on erilainen heidän pääaineitansa? Voiko sitten insinöörin alan opiskelija ottaa kieltä tai musiikkia sivuaineena?


Kääntäjien/Tulkkien täytyy aina kääntää heidän työkielistä heidän äidinkieliin, koska äidinkieliä aina osataan paremmin. Itse haluaisin, että työkielet olisi englanti, saksa, suomi ja ruotsi/venäjä...Ylipistossa opiskelen vaan katalaania, espanjaa, saksaa ja englantia, toisin sanoin, minun täytyy keskittyä suomeen, ruotsiin ja venäjään itsenäisesti. Työkieliä suositellaan osata vähintään C1-tasolla ja kääntajien ja tulkkien täytyy sekä puhua kieltä hyvin että olla tottunut eri kulttuuriin. Espanjassa - tietääkseni myös Eurooppassa- pitää opiskella koulutusohjelma, jonka ei pitä muuten olla kieliin kytköksissä, ja tehdä tulkkausalan maisteriohjelman, joten sinusta tulee tulkki.

(Tää oli vähän vaikeaa kirjoittaa mulle. Siitä huolimatta, et oon yrittäny kirjoittaa kaiken hyvin, oon varma, et löydät varmasti virheitä.) :)
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-18, 15:19

Koodasin korjaukset niin, että punainen = virhe, vihreä = puhekielinen ilmaus mutta muuten ok tai sitten oma ehdotukseni siitä, miten jonkin kohdan voisi muotoilla toisin.

Iván wrote:Olen kiitollinen sinun selityksestäsi. Selitit kaiken tosi hyvin. Ymmärtääkseni sivuaineeksi otetaan yleensä jotain, joka liittyy pääaineeseen, vai? Esim. Jos opiskelisin englannin kielen filologiaa pääaineena ja haluaisin, että minusta tulisi englannin ja espanjan opettaja, sitten pitäisi minun opiskella espanjan kieltäkin sivuaineena. Onko kaikilla opiskelijoilla oikeus opiskella sivuaineena yhtä ainetta, joka on erilainen kuin heidän pääaineensa? Voiko sitten insinöörialan opiskelija ottaa kiel (tai: jonkin kielen) tai musiikin sivuaineeksi?

('sitten minun pitäisi' on luonnollisempi sanajärjestys, mutta 'pitäisi minun' ei ole väärin sekään ; sanoisin myös ehkä itse 'espanjankin kieltä', koska painotuksena on espanja vs englanti, ei kieli vs jokin muu aine)

Kaikilla on oikeus opiskella ihan mitä tahansa aineita he haluavat. Sen ei tarvitse liittyä pääaineeseen. Sivuaineita voi myös olla niin monta kuin opiskelija itse haluaa. Esimerkiksi matematiikan opiskelija on ihan tervetullut journalismin luennoille, jos hän niin haluaa. Musiikkikin saattaisi onnistua; sitä ei taida voida opiskella kuin Sibelius-Akatemiassa Helsingissä, joten etäisyys voi olla pieni ongelma. En ole myöskään ihan varma, miten opiskelu järjestyy silloin, kun haluaa sivuaineekseen sellaisen aineen, jota opetetaan toisessa yliopistossa. (Se on mahdollista kyllä, mutta jotain rajoituksia siinä oli.)

Insinöörit eivät voi opiskella musiikkia sen takia, että insinööriksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta, ei yliopistosta, kun taas musiikin kandidaatin ja maisterin tutkinnot suoritetaan yliopistossa. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat eri asia, vaikka englanniksi molempia tavataankin kutsua "university":n nimellä.

Tampereella on viime aikoina kohistu siitä, miten Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu aiotaan yhdistää. Ideana on, että kaikkien näiden koulujen opiskelijat voisivat suorittaa kursseja toistensa kouluissa. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan, mutta aika näyttää, miten tässä lopulta käy. :D

Kääntäjien/tulkkien täytyy aina kääntää heidän työkielistään äidinkielelleen, koska äidinkieltä osataan aina paremmin.

(joskus näkee myös 'kääntää äidinkieleen', mutta en osaa sanoa, mikä ero siinä on. Se saattaa olla englannin vaikutusta tai sitten se on puhujan oma valinta. :D Poistin myös toisen 'heidän', koska sitä ei tarvitse enää toistaa.)

Mielenkiintoista! On kyllä ihan totta, että on vaikea oppia puhumaan vierasta kieltä niin hyvin, että se olisi lähelläkään äidinkielen tasoa.

Itse haluaisin, että työkielet olisivat englanti, saksa, suomi ja ruotsi/venäjä...Yliopistossa opiskelen vaan (kirjakieli = vain) katalaania, espanjaa, saksaa ja englantia, toisin sanoen minun täytyy keskittyä suomeen, ruotsiin ja venäjään itsenäisesti. Työkieliä suositellaan osattavaksi vähintään C1-tasolla ja kääntäjien ja tulkkien täytyy sekä puhua kieltä hyvin että olla tottunut eri kulttuuriin. (vai 'tuntea eri kulttuuri'?) Espanjassa - tietääkseni myös Euroopassa - pitää opiskella koulutusohjelma, jonka muuten ei tarvitse olla kieliin kytköksissä, ja tehdä tulkkausalan maisteriohjelma, jotta sinusta tulee tulkki.

(toisin sanoin = with/by other words; toisin sanoen = in other words; literally 'by saying in another way'. Suositellaan + verb+ -tAvAksi, esim. suositellaan otettavaksi, mentäväksi, laitettavaksi, muistettavaksi, kirjoitettavaksi... Tottunut - used to something; olet tehnyt jotain niin paljon, ettei se herätä enää mitään reaktiota; tuntea - to know, to be familiar; tietää, millainen jokin on.
En ole aivan varma, mitä tarkoitat sanalla 'muuten':
-- jonka muuten ei tarvitse = which, btw, doesn't have to be
'muuten' missä tahansa muualla lauseessa = which doesn't have to be connected in any other way
vertaa: sen voi tehdä muutenkin = sen voi tehdä toisinkin = it can be done in another way, too
Tosin sanajärjestys on tässä tapauksessa niin vapaa, että melkein minkä vain järjestyksen voi tajuta kummalla tahansa tavalla... :P)


Onnea suomen, ruotsin ja venäjän opiskeluun! Siinä onkin kova homma. :D Itsenäisesti opiskelu ei ole helppoa.

Mitä tarkoitat, kun sanot, että sinun "pitää opiskella koulutusohjelma"? Mikä koulutusohjelma? :hmm:

Sanoisin myös ehkä itse "suorittaa maisterin tutkinto tulkkauksesta", mutta en ollut varma, tarkoitatko tätä maisteriohjelmalla.

(Tää oli vähän vaikeaa kirjoittaa mulle. Siitä huolimatta, et oon yrittäny kirjoittaa kaiken hyvin, oon varma, et löydät varmasti virheitä.) :)

Hyvinhän sä kirjotit! :) Muutama virhe joo, mutta aika vähän loppujen lopuks. Näkisitpä mun ruotsin esseet lukiosta -ne on ihan täynnä punakynää, kun ope korjas mun tekemät virheet. :lol: Sun viestis ei ollu lähelläkään sitä... Mä en oikeasti tajua miten onnistuin siinä joka kerta kun lopulta tarkistin jo sanajärjestyksenki sana sanalta et nyt menee oikein, ja silti meni väärin! Jossain vaihees sit vähän niiku hyväksyin et joo ei tästä mitään tuu, kunhan saan esseet palautettua niin aivan sama. :lol: Kaipa mä sotkin sen englannin sanajärjestykseen.

Mut tärkeintähän kummiskin on et tekstistä saa selvän, ei se montako virhettä tekee tai on tekemättä. Virheistä oppii + mitä näitä kliseitä nyt on. :D

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-18, 21:13

Kiitos! On aivan mielenkiintoista tietää enemmän Suomen koulutuksesta!

Tiesin jo, että yliopistossa opiskellaan pääineita ja sivuaineita, mutten tiennyt oikeastaan miten Suomen opetusohjelma toimi. Suomalaiset ystäväni ovat kyllä joskus yrittäneett selittää minulle, mutta olen vasta nyt ymmärtänyt mitä eroa on jossain määrin Espanjan ja Suomen välillä.

Sanoessani "että sinun "pitää opiskella koulutusohjelma", tarkoitin, että esim. asianajon opiskelija voi hakea suorittaa maisterin tutkinto tulkkauksestakin hänen edellisestä tutkinnosta huolimatta. Halusin vain sanoa "tutkinto" ja jouduin sanomaan "koulutusohjelma". Sanotaankohan "tutkinto" aina kuin sanottaisiin "degree" englanniksi? :hmm:

Tiedätkö muuten nettisivua, jossa voisin hakea joku sana suomeksi ja saisin muutamia lauseita, joissa sana käytetään eri tavoin?
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-19, 9:03

Iván wrote:Kiitos! On todella / erittäin / tosi / hyvin mielenkiintoista saada tietää enemmän suomalaisesta koulutusjärjestelmästä!

(Puhutaan ihmisen koulutuksesta eli siitä, mitä kouluja joku on käynyt; mailla taas on koulutusjärjestelmät eli "educational system". Ehkä voisi sanoa myös "Suomen koulutusjärjestelmä", mutta tässä tapauksessa "suomalainen'" kuulostaa minun korvaani paremmalta.)

Millaista opiskelu Espanjassa on? En oikeastaan tiedä paljon mitään muiden Euroopan maiden yliopistoista... :D

Tiesin jo, että yliopistossa opiskellaan pääineita ja sivuaineita, mutten oikeastaan tiennyt , miten Suomen yliopistot toimivat. Suomalaiset ystäväni ovat kyllä joskus yrittäneet selittää minulle, mutta olen vasta nyt ymmärtänyt, mitä /millaisia eroja on Espanjan ja Suomen (yliopistojen) välillä.

(opetusohjelma = mitä kunakin vuonna opetetaan, esim. nyt on käytössä lukuvuoden 2017-2018 opetusohjelma, joka on koulukohtainen eli erilainen joka koulussa. Vaihdoin tuohon nyt "yliopistot", mutta voisi sanoa myös "millaista opiskelu suomalaisessa yliopistossa on".
"jossain määrin" ei minusta oikein istu tähän, mutta en osaa sanoa, miksi ei :D.
Voisi myös sanoa "mitä eroa on Suomen ja Espanjan yliopistoilla / yliopistojen välillä" tai "miten Suomen ja Espanjan / suomalainen ja espanjalainen yliopisto(t) eroaa/eroavat toisistaan".)


Kiva kuulla, että minusta oli apua!

Sanoessani "että sinun "pitää opiskella koulutusohjelma", tarkoitin, että esim. oikeustieteen opiskelija voi hakea suorittamaan maisterin tutkinnon/toa tulkkauksestakin hänen (???), eli halusin vain sanoa "tutkinto" ja jouduin sanomaan "koulutusohjelma". Sanotaankohan "tutkinto" aina kun sanottaisiin "degree" englanniksi? :hmm:

(hakea johonkin = illatiivi = myös verbiin tulee illatiivi, siksi suorittamaan.
Huomaa, että passiivin kanssa objekti on päätteetön: tutkinto suoritetaan. Muualla on akkusatiivi/partitiivi: minä suoritan tutkinnon/tutkintoa. Suoritan tutkinnon = paino on valmistumisessa. Suoritan tutkintoa = paino on opiskelussa.
Mikä tämä "hänen" on? :D Puuttuuko tästä jotain?
kuin - as, like; kun - when)


Joo, tutkinto on sama kuin "degree". Koulutusohjelma tarkoittaa sitä, mitä kursseja tai sisältöjä koulutuksessa on; "oppilaitoksen tietyn alan opintojen kokonaisuus".

Esimerkiksi minulla on humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (bachelor's degree).
Opiskelin englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen kandidaattiohjelmassa (bachelor's programme). Se on osa englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaa (mikä on käytännössä sama kuin koulutusohjelma. Helsingin yliopisto käyttää ainakin oikeutieteestä sanaa "koulutusohjelma".) (degree programme).
Tällä hetkellä teen englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriopintoja (master's programme).
Olen siis suorittamassa maisterin tutkintoa. (degree)

(Täällä sama englanniksi ja suomeksi, jos helpottaa ymmärtämistä.)

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-10-20, 9:41

Naava wrote:Millaista opiskelu Espanjassa on? En oikeastaan tiedä paljon mitään muiden Euroopan maiden yliopistoista... :D

Espanjan yliopistoissa haetaaan vaan yhteen tutkintoon ja meillä ei ole sellaisia pääineita eikä sivuaineita. Esim. Haluan opiskella englannin kääntämistä, mutta minua kiinnostaa oikeustiedekin. On sitten minulla kaksi mahdollisuutta: Opiskelen molempaa tutkintoa samaan aikaan tai odotan kunnes tutkinnon viimeisessä vuodessa saan valita vapaasti valittavia opintoja (optional courses), jotka liittyvät eri aluesiin. Kääntämisen tutkinto-ohjlema sisältää oikeustieteen, tulkkauksen, lääketieteen jne opinnot.

Kanattaako sitten Suomessa opiskella maisteriksi?

Naava wrote:Mikä tämä "hänen" on? :D Puuttuuko tästä jotain?

Kyllä! Unohdin kirjoittaa "hänen edellisestä tutkinnosta huolimatta".
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-10-28, 9:17

Iván wrote:
Naava wrote:Millaista opiskelu Espanjassa on? En oikeastaan tiedä paljon mitään muiden Euroopan maiden yliopistoista... :D

Espanjan yliopistoissa haetaan vaan yhteen tutkintoon ja meillä ei ole sellaisia pääineita eikä sivuaineita. Esim. Haluan opiskella englannin kääntämistä, mutta minua kiinnostaa oikeustiedekin. Silloin minulla on kaksi mahdollisuutta: joko opiskelen molempia tutkintoja samaan aikaan tai odotan kunnes tutkinnon viimeise vuotena/vuonna saan valita vapaasti valittavia opintoja (optional courses), jotka liittyvät eri alueisiin. Kääntämisen tutkinto-ohjelma sisältää oikeustieteen, tulkkauksen, lääketieteen jne opinnot.

(1. "Sitten" kuvaa sitä, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat: ensin x, sitten y, sitten z... Puhekielessä olen kuullut myös käytettävän sanaparia "niin sitten", jolla kuvataan ehtoa (jos haluat mennä sinne, niin sitten sinun on mentävä taksilla). En ole ihan varma tästä, mutta minusta sitä ei käytetä kirjakielessä. Kirjakielellä sanoisin vain "jos haluat mennä sinne, sinun on mentävä taksilla".
"Silloin": if x, then y tai when x, then y. Jos opiskelet kääntämistä, sinulla on silloin kaksi vaihtoehtoa. Voisi kai sanoa, että se kuvaa enemmän sitä, kun jokin asia tapahtuu samaan aikaan toisen kanssa: when you're studying, you have two options. Kuulostaako yhtään järkevältä? :D Tätä on yllättävän vaikea analysoida ja selittää!
2. Either X or Y = joko X tai Y. Essiiviä käytetään ajanilmausten kanssa: jouluna, maanantaina, huomenna, tä vuonna... Joitain poikkeuksia on, kuten tällä viikolla, kello kahdelta ja marraskuussa. Vuosien kanssa käytetään kuitenkin essiiviä. :)
3. Molemmat = monikko. Molemmat tutkinnot; molempia tutkintoja. Olen nähnyt yksikön (molempi) ainoastaan ilmauksessa "molempi parempi", joka tarkoittaa "jos et osaa valita, ota molemmat".
4. Ja ei = eikä. Voisit siis myös sanoa "--yhteen tutkintoon, eikä meillä ole --".)


Mitä pitää tehdä, jos haluaa opiskella kahta tutkintoa yhtä aikaa? Onko teillä pääsykokeita vai haetteko koulutodistuksella opiskelemaan? Kuinka helppoa on päästä opiskelemaan yliopistoon?

Kannattaako sitten Suomessa opiskella maisteriksi?

Kannattaa. :D Enpä tiedä montaakaan työpaikkaa, joissa riittäisi pelkkä kandidaatin tutkinto. Eräs sukulaiseni opiskelee oikeustiedettä, mutta ei ole vielä valmistunut maisteriksi. Kun hän sai määräaikaisen työpaikan omalta alaltaan, hänelle sanottiin, ettei hän ensinnäkään saa yhtä suurta palkkaa kuin mitä maisterina saisi, ja toisekseen häntä ei voida ottaa vakituiseksi työtekijäksi, koska siihen vaaditaan maisterin paperit. Mitä opettajiin tulee, sijaisuuksia voi tehdä melkein kuka vain, mutta vakinaiseksi opettajaksi pääsee vasta, kun on suorittanut maisterin tutkinnon (ja tehnyt pedagogiset opinnot, jos pyrkii aineenopettajaksi. Luokanopettajilla pedagogiset opinnot sisältyvät opintoihin jo valmiiksi.)

Suomessa ei myöskään haeta erikseen maisterivaiheeseen - olen saanut sen käsityksen, että monissa muissa maissa näin on. Meillä samalla pääsykokeella myönnetään oikeus sekä kandin että maisterin opintoihin. Sen takia on mahdollista tehdä maisterivaiheen kursseja jo ennen kuin valmistuu kandidaatiksi. Tosin jos haluaa vaihtaa alaa kandin jälkeen, täytyy osallistua valintakokeeseen.

Unohdin kirjoittaa "hänen edellisestä tutkinnostaan/-nsa huolimatta".

Saattaisin kyllä muotoilla tämän jotenkin toisin, esim. oikeustieteen opiskelija voi hakea suorittamaan maisterin tutkinnon/toa tulkkauksestakin riippumatta siitä, mitä hän on aiemmin opiskellut.

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2017-11-08, 9:04

Naava wrote:Mitä pitää tehdä, jos haluaa opiskella kahta tutkintoa yhtä aikaa? Onko teillä pääsykokeita vai haetteko koulutodistuksella opiskelemaan? Kuinka helppoa on päästä opiskelemaan yliopistoon?

Jos halutaan opiskella kahta tutkintoa yhtä aikaa, silloin sinun on haettava molempiin tutkintoihin erikseen. Meillä on kyllä pääsykokeita eri lukion oppiaineista, joista saadaan numeron, jolla voidaan hakea opiskelemaan yliopistoon.

Helppous riippuu siitä, minkä numeron sinä olet saanut kokeista. Esim. Jos haluat opiskella lääkäriksi, muistaakseni silloin sinun on saatava ainakin 12,2/14. Sen lisäksi, uskon, että sinun täytyy tehdä enemmän koetta tutkinnon riippuen. Esim. Jos haluat opiskella kääntäjäksi minun yliopistossa, silloin sinun on tehtävä koen todistamaan sinun tarpeeksi hyvän kielitaidon.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2017-12-27, 9:05

Hui, onpas minulla kestänyt vastata! On ollut kiireitä yliopiston deadinejen kanssa. :P No, täällä ollaan taas! Hyvää joulua kaikille! :partyhat:

Iván wrote:
Naava wrote:Mitä pitää tehdä, jos haluaa opiskella kahta tutkintoa yhtä aikaa? Onko teillä pääsykokeita vai haetteko koulutodistuksella opiskelemaan? Kuinka helppoa on päästä opiskelemaan yliopistoon?

Jos haluaa opiskella kahta tutkintoa yhtä aikaa, silloin [ ] on haettava molempiin tutkintoihin erikseen. Meillä on kyllä pääsykokeita eri lukion oppiaineista, joista saa arvosanan, jolla voi hakea opiskelemaan yliopistoon. (or yliopistoihin)

1. Kolmas persoona kuulostaa luontevammalta tässä tapauksessa.
2. Arvosana = grade. Numero tarkoittaa myös 'grade', mutta minusta 'arvosana' on selkeämpi sanavalinta nyt, koska numero voi tarkoittaa myös 'number'.
3. Voit sanoa myös 'yliopistoihin', jos arvosanoilla haetaan useampaan kuin yhteen yliopistoon. Yksikkö on ok joka tapauksessa, tämä oli vain FYI.


Helppous riippuu siitä, minkä numeron on saanut kokeista. Esim. Jos haluaa opiskella lääkäriksi, muistaakseni silloin _ on saatava ainakin 12,2/14. Sen lisäksi luulen, että sinun täytyy tehdä enemmän kokeita tutkinnosta riippuen. Esim. Jos haluaa opiskella kääntäjäksi minun yliopistossani, silloin _ on tehtävä koe, jolla todistetaan, että kielitaito on tarpeeksi hyvä.

1. Äidinkielen opettajani suuttuisi sinulle sinä-passiivin käytöstä! :D
2. luulla = I think, I believe; kun et ole varma, oletko oikeassa. Voi myös sanoa 'luulisin' tai 'uskoisin' (I'd believe). Sanoisin, että 'uskoisin' on varmempi tieto kuin 'luulisin'.
3. Viimeinen lause oli vaikea! Tämä on yksi ehdotus siitä, miten sen voisi muotoilla. Muitakin tapoja varmasti on. Voisi myös sanoa 'koe, jolla varmistetaan'. Silloin huomio siirty kokeen tekijästä sen tarkistajaan: opettajat ynnä muut varmistavat, että opiskelijat osaavat puhua jotain tiettyä kieltä.


Mielenkiintoista! Kiitos, kun kerroit. :) Millaisia nämä kokeet ovat, joista saa arvosanan? Ovatko ne pitkiä? Millaisia asioita niissä kysytään? Ovatko ne monivalintoja (multiple choice), esseitä vai mitä?

User avatar
Iván
Language Forum Moderator
Posts: 836
Joined: 2012-04-07, 12:35
Real Name: Iván
Gender: male
Country: BE Belgium (België / Belgique)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Iván » 2018-01-24, 9:28

Naava wrote:Hui, onpas minulla kestänyt vastata! On ollut kiireitä yliopiston deadinejen kanssa. :P No, täällä ollaan taas! Hyvää joulua kaikille! :partyhat:

Mielenkiintoista! Kiitos, kun kerroit. :) Millaisia nämä kokeet ovat, joista saa arvosanan? Ovatko ne pitkiä? Millaisia asioita niissä kysytään? Ovatko ne monivalintoja (multiple choice), esseitä vai mitä?

Ei se mitään, kyllä meillä onhan kiireitä silloin tällöin!

On hankala selittää, koska en tiedä kaikkia nimiä suomeksi, mutta voin kyllä yrittää. Niissä kokeissa on yleensä kaikkea, jota opiskellaan lukion aikana. Ennen lukion alkua, opiskelijat valitsevat minkäläista oppiainetta he haluavat opiskella lukiossa. Esim. Tyttö, joka haluaa opiskella espanjan kielen filologiaa yliopistossa, pitäisi valita latinan kieli ja espanjan kirjallisuus fysiikkan ja kemian sijaan. Oppiaineet, joita sinun pitää opiskella kokeita varten ei ole aina samanlaisia, koska riippuvat siitä, minkäläisistä oppiaineista valitsi lukiossa. Yliopiston pääsykokeet ovat nimeltään Selectivitad espanjaksi.

Selectividadin pakolliset kokeet ovat: Espanjan kieli, Toinen kieli (jos asuu paikassa, jossa puhutaan katalaania, galegoa tai baskia), Espanjan historia, Vieras kieli (jota opiskellaan lukion aikana ja on yleensä englanti), Yksi oppiaine, joka liittyy sinuun valittavaansi lukioon. Muistatko tytön, joka halusi opiskella espanjan kielen filologiaa? Tässä hänen pitäisi valita latinan kielen.

Niistä pakollisista kokeista voi saada arvosanan ja sillä hakea opiskelemaan tutkintoa yliopistoihin, mutta jos haluaa hakea opiskelemaan tutkintoa, jota varten vaaditaan iso arvosana, silloin voisi tehdä enemmän koetta Selectividadissa, niin että voit saada paremman arvosanan.

Jos ne kokeet ovat monivalintoja, esseitä tai jne., en minä voi sanoa, koska kokeet ei ovat aina samanlaisia. Muistaakseni, minun piti tehdä kyllä esseitä espanjan kielen ja katalaanin kielen kokeissa. Espanjan kielen koessani oli seuraava esseen aihe: Onko oikeinkirjoitus kännykässä tärkeä sinulle?

(Olipas vaikkeaa kirjoittaa tää ku en oo kirjoittanu suomeksi viime aikoina).
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

User avatar
Naava
Language Forum Moderator
Posts: 707
Joined: 2012-01-17, 20:24
Gender: female
Country: FI Finland (Suomi)

Re: Conversation in Finnish / Suomenkielinen keskustelu

Postby Naava » 2018-02-26, 10:29

Ei se mitään, kyllähän meillä onhan kiireitä silloin tällöin!

Minulla on aina. Aaaaaaargh. Jouduin vihdoin kohtaamaan kirjallisuuskurssit, joita olen vältellyt tähän asti. Ne ovat niin työläitä! ;________;

On hankala selittää, koska en tiedä kaikkia nimiä suomeksi, mutta voin kyllä yrittää. Niissä kokeissa on yleensä kaikkea, mitä1 opiskellaan lukion aikana. Ennen lukion alkua,2 opiskelijat valitsevat mitä oppiainetta he haluavat opiskella lukiossa. Esim. Tyttö3, joka haluaa opiskella espanjan kielen filologiaa yliopistossa, pitäisi valita latinan kieli ja espanjan kirjallisuus fysiikkan ja kemian sijaan. Oppiaineet, joita sinun4 pitää opiskella kokeita varten ei ole aina samanlaisia, koska riippuvat siitä, minkäläisistä oppiaineista valitsi lukiossa. Yliopiston pääsykokeet ovat nimeltään Selectivitad espanjaksi

1. Kaikki, mitä (vakiintunut sanapari)
2. Ei pilkkua tänne :)
3. Tässä voi käyttää 3. persoonaa: jos haluaa opiskella espanjan kielen filologiaa yliopistossa, pitää valita (oppiaineiksi lukiossa) latinan kieli ja espanjan kirjallisuus fysiikan ja kemian sijaan (TAI: eikä fysiikkaa ja kemiaa).
4. Ei sinä-passiivia! Äidinkielenopettajat ovat edelleen vihaisia. :D (Puhekielessä sinä-passiivi on ok, vaikka liikaa käytettynä se saattaa kuulostaa vähän epäluontevalta.)


En ole varma, mitä haluat sanoa tällä "oppiaineet, joita sinun . . . valitsi lukiossa" -lauseella. Puhutko tässä pääsykokeista (Selectivitad)? Tarkoitatko, että siinä on sekä kaikille pakollisia että vapaavalintaisia aineita, ja että vapaavalintaiset aineet määräytyvät sen mukaan, mitä aineita on opiskellut lukiossa?

Ymmärsinkö oikein, että jo lukiossa täytyy tietää, mitä haluaa yliopistossa opiskella? Onko lukion jälkeen muita vaihtoehtoja kuin yliopisto?

Selectividadin pakolliset kokeet ovat: Espanjan kieli1, Toinen kieli (jos asuu paikassa, jossa puhutaan katalaania, galegoa tai baskia), Espanjan historia, Vieras kieli (jota opiskellaan lukion aikana ja joka2 on yleensä englanti), Yksi oppiaine,3 joka liittyy sinuun valittavaansi lukioon. Muistatko tytön, joka halusi opiskella espanjan kielen filologiaa? Tässä hänen pitäisi valita latinan kieli4.

1. Yleensä oppiaineet kirjoitetaan pienellä.
2. Relatiivipronominin (joka & mikä) voi tiputtaa, jos se toistuisi tismalleen samassa sijamuodossa kaksi kertaa. Esim. jos sanoisit "vieras kieli, joka alkaa ensimmäisellä luokalla ja joka on yleensä englanti", siinä olisi kaksi kertaa sama "joka". Tämän takia toisen niistä voi tiputtaa: vieras kieli, joka alkaa ensimmäisellä luokalla ja on yleensä englanti.
Sinun lauseessasi on kaksi eri sijamuotoa: vieras kieli, JOTA opiskellaan ja JOKA on. Siksi kumpaakaan niistä ei voi jättää pois.
3. Yksi oppiaine, joka on lukiossa vapaavalintaisena opiskeltu aine.
4. Pitää + verbi + objekti nominatiivissa tai partitiivissa. Esim. Pitää tehdä läksyt (kokonaan), pitää tehdä läksyjä (painottaa tekemistä, ei lopputulosta) ; pitää siivota huone / huonetta; pitää ostaa maitoa.


Niistä pakollisista kokeista saa arvosanan ja sillä voi hakea opiskelemaan tutkintoa yliopistoihin, mutta jos haluaa hakea opiskelemaan tutkintoa, jota varten vaaditaan korkea2 arvosana, silloin voi tehdä enemmän kokeita Selectividadissa, niin että voi saada paremman arvosanan.

1. Voi saada = jotkut saavat arvosanan, jotkut eivät.
2. FYI: Tässä voi sanoa myös "tutkintoa, johon vaaditaan".
3. Iso = konkreettisesti isokokoinen. :D Korkea arvosana = hyvä arvosana.

Annetaanko näistä kokeista kokonaisarvosana (= yksi arvosana kaikesta) vai saako joka kokeesta oman arvosanansa? Onko kaikki aineet samassa kokeessa? Pitääkö etukäteen ilmoittaa, minkä aineiden kokeisiin haluaa osallistua?

Joskus ne kokeet ovat monivalintoja, esseitä tai jne., en osaa sanoa, koska kokeet eivät ole aina samanlaisia. Muistaakseni2 minun piti tehdä kyllä esseitä espanjan kielen ja katalaanin kielen kokeissa. Espanjan kielen kokeessani oli seuraava esseen aihe: Onko oikeinkirjoitus kännykässä tärkeä sinulle?

1. Joskus = sometimes, jos = if. TAI: En osaa sanoa, ovatko kokeet monivalintoja . . ., koska ne eivät ole aina samanlaisia.
2. Lauseenvastikkeiden (esim. muistaakseni) jälkeen ei käytetä pilkkua.


Kaiken kaikkiaan Selectivitad kuulostaa samanlaiselta kuin suomalaiset ylioppilaskirjoitukset, mutta erojakin on. Esim. ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla ei haeta vielä suoraan yliopistoon: niistä saa vain lisäpisteitä. Joitain poikkeuksiakin on, esim. kemiaan otetaan opiskelijoita suoraan sisään, jos he ovat saaneet parhaan arvosanan kirjoituksista. (Sen saa n. 5% kokelaista. Ennen arvosanat määräytyivät Gaussin käyrän mukaan, mutta niin ei tehdä enää. En kumminkaan usko, että parhaan arvosanan saaneiden määrä on merkittävästi muuttunut.) Yleensä sisäänpääsyn ratkaisee pääsykoe (jota kutsutaan myös valintakokeeksi). Joka tutkinto-ohjelmalla on oma kokeensa. Esim. jos olisin halunnut opiskelemaan englantia Tampereen tai Helsingin yliopistoon, minun olisi pitänyt mennä erikseen Tampereen englannin pääsykokeeseen ja Helsingin englannin pääsykokeeseen. Jos taas olisin halunnut opiskella joko englantia tai ranskaa Tampereen yliopistossa, minun olisi pitänyt osallistua sekä englannin että ranskan kokeeseen Tampereella.

Valintakokeesta saatuun pistemäärään lisätään ylioppilaskirjoitusten arvosanojen pistemäärä. (Se, paljonko mistäkin arvosanasta saa pisteitä, riippuu siitä, mitä on hakemassa opiskelemaan. Esim. kielten pääsykokeissa painotetaan kielten arvosanoja, lääketieteelliseen hakevilla painotetaan matematiikkaa jne.) On myös mahdollista päästä opiskelemaan pelkän valintakokeen perusteella. Suomessa ei siis ole pakko käydä lukiota päästäkseen yliopistoon.

(Olipas vaikeaa kirjoittaa tää ku en oo kirjoittanu suomeksi viime aikoina).

Todella hyvin meni! Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa on puhua aiheesta, jonka sanastoa ei tunne.

(Ja hei, jos haluat mieluummin kirjoittaa puhekielellä, se sopii kyllä. Kirjoitan itse tänne kirjakielellä, koska en voi ikinä tietää, osaavatko suomea vieraana kielenä opiskelevat puhekieltä, ja koska kirjakielessä on selvemmät säännöt, miten kieltä käytetään. Puhekieli on vapaampaa ja siksi se, mikä minusta on oikein, voi toisen mielestä olla väärin. Siksi puhekieltä on paljon vaikeampi lähteä "korjaamaan". :D)


Return to “Finnish (Suomi)”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest