Ei se mitään, kyllähän meillä onhan kiireitä silloin tällöin!
Minulla on aina. Aaaaaaargh. Jouduin vihdoin kohtaamaan kirjallisuuskurssit, joita olen vältellyt tähän asti. Ne ovat niin työläitä! ;________;
On hankala selittää, koska en tiedä kaikkia nimiä suomeksi, mutta voin kyllä yrittää. Niissä kokeissa on yleensä kaikkea, mitä1 opiskellaan lukion aikana. Ennen lukion alkua,2 opiskelijat valitsevat mitä oppiainetta he haluavat opiskella lukiossa. Esim. Tyttö3, joka haluaa opiskella espanjan kielen filologiaa yliopistossa, pitäisi valita latinan kieli ja espanjan kirjallisuus fysiikkan ja kemian sijaan. Oppiaineet, joita sinun4 pitää opiskella kokeita varten ei ole aina samanlaisia, koska riippuvat siitä, minkäläisistä oppiaineista valitsi lukiossa. Yliopiston pääsykokeet ovat nimeltään Selectivitad espanjaksi
1. Kaikki, mitä (vakiintunut sanapari)
2. Ei pilkkua tänne
3. Tässä voi käyttää 3. persoonaa: jos haluaa opiskella espanjan kielen filologiaa yliopistossa, pitää valita (oppiaineiksi lukiossa) latinan kieli ja espanjan kirjallisuus fysiikan ja kemian sijaan (TAI: eikä fysiikkaa ja kemiaa).
4. Ei sinä-passiivia! Äidinkielenopettajat ovat edelleen vihaisia. (Puhekielessä sinä-passiivi on ok, vaikka liikaa käytettynä se saattaa kuulostaa vähän epäluontevalta.)En ole varma, mitä haluat sanoa tällä "oppiaineet, joita sinun . . . valitsi lukiossa" -lauseella. Puhutko tässä pääsykokeista (Selectivitad)? Tarkoitatko, että siinä on sekä kaikille pakollisia että vapaavalintaisia aineita, ja että vapaavalintaiset aineet määräytyvät sen mukaan, mitä aineita on opiskellut lukiossa?
Ymmärsinkö oikein, että jo lukiossa täytyy tietää, mitä haluaa yliopistossa opiskella? Onko lukion jälkeen muita vaihtoehtoja kuin yliopisto?
Selectividadin pakolliset kokeet ovat: Espanjan kieli1, Toinen kieli (jos asuu paikassa, jossa puhutaan katalaania, galegoa tai baskia), Espanjan historia, Vieras kieli (jota opiskellaan lukion aikana ja joka2 on yleensä englanti), Yksi oppiaine,3 joka liittyy sinuun valittavaansi lukioon. Muistatko tytön, joka halusi opiskella espanjan kielen filologiaa? Tässä hänen pitäisi valita latinan kieli4.
1. Yleensä oppiaineet kirjoitetaan pienellä.
2. Relatiivipronominin (joka & mikä) voi tiputtaa, jos se toistuisi tismalleen samassa sijamuodossa kaksi kertaa. Esim. jos sanoisit "vieras kieli, joka alkaa ensimmäisellä luokalla ja joka on yleensä englanti", siinä olisi kaksi kertaa sama "joka". Tämän takia toisen niistä voi tiputtaa: vieras kieli, joka alkaa ensimmäisellä luokalla ja on yleensä englanti.
Sinun lauseessasi on kaksi eri sijamuotoa: vieras kieli, JOTA opiskellaan ja JOKA on. Siksi kumpaakaan niistä ei voi jättää pois.
3. Yksi oppiaine, joka on lukiossa vapaavalintaisena opiskeltu aine.
4. Pitää + verbi + objekti nominatiivissa tai partitiivissa. Esim. Pitää tehdä läksyt (kokonaan), pitää tehdä läksyjä (painottaa tekemistä, ei lopputulosta) ; pitää siivota huone / huonetta; pitää ostaa maitoa.Niistä pakollisista kokeista saa arvosanan ja sillä voi hakea opiskelemaan tutkintoa yliopistoihin, mutta jos haluaa hakea opiskelemaan tutkintoa, jota varten vaaditaan korkea2 arvosana, silloin voi tehdä enemmän kokeita Selectividadissa, niin että voi saada paremman arvosanan.
1. Voi saada = jotkut saavat arvosanan, jotkut eivät.
2. FYI: Tässä voi sanoa myös "tutkintoa, johon vaaditaan".
3. Iso = konkreettisesti isokokoinen.
Korkea arvosana = hyvä arvosana.
Annetaanko näistä kokeista kokonaisarvosana (= yksi arvosana kaikesta) vai saako joka kokeesta oman arvosanansa? Onko kaikki aineet samassa kokeessa? Pitääkö etukäteen ilmoittaa, minkä aineiden kokeisiin haluaa osallistua?
Joskus ne kokeet ovat monivalintoja, esseitä tai jne., en osaa sanoa, koska kokeet eivät ole aina samanlaisia. Muistaakseni2 minun piti tehdä kyllä esseitä espanjan kielen ja katalaanin kielen kokeissa. Espanjan kielen kokeessani oli seuraava esseen aihe: Onko oikeinkirjoitus kännykässä tärkeä sinulle?
1. Joskus = sometimes, jos = if. TAI: En osaa sanoa, ovatko kokeet monivalintoja . . ., koska ne eivät ole aina samanlaisia.
2. Lauseenvastikkeiden (esim. muistaakseni) jälkeen ei käytetä pilkkua.Kaiken kaikkiaan Selectivitad kuulostaa samanlaiselta kuin suomalaiset ylioppilaskirjoitukset, mutta erojakin on. Esim. ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla ei haeta vielä suoraan yliopistoon: niistä saa vain lisäpisteitä. Joitain poikkeuksiakin on, esim. kemiaan otetaan opiskelijoita suoraan sisään, jos he ovat saaneet parhaan arvosanan kirjoituksista. (Sen saa n. 5% kokelaista. Ennen arvosanat määräytyivät Gaussin käyrän mukaan, mutta niin ei tehdä enää. En kumminkaan usko, että parhaan arvosanan saaneiden määrä on merkittävästi muuttunut.) Yleensä sisäänpääsyn ratkaisee pääsykoe (jota kutsutaan myös valintakokeeksi). Joka tutkinto-ohjelmalla on oma kokeensa. Esim. jos olisin halunnut opiskelemaan englantia Tampereen tai Helsingin yliopistoon, minun olisi pitänyt mennä erikseen Tampereen englannin pääsykokeeseen ja Helsingin englannin pääsykokeeseen. Jos taas olisin halunnut opiskella joko englantia tai ranskaa Tampereen yliopistossa, minun olisi pitänyt osallistua sekä englannin että ranskan kokeeseen Tampereella.
Valintakokeesta saatuun pistemäärään lisätään ylioppilaskirjoitusten arvosanojen pistemäärä. (Se, paljonko mistäkin arvosanasta saa pisteitä, riippuu siitä, mitä on hakemassa opiskelemaan. Esim. kielten pääsykokeissa painotetaan kielten arvosanoja, lääketieteelliseen hakevilla painotetaan matematiikkaa jne.) On myös mahdollista päästä opiskelemaan pelkän valintakokeen perusteella. Suomessa ei siis ole pakko käydä lukiota päästäkseen yliopistoon.
(Olipas vaikeaa kirjoittaa tää ku en oo kirjoittanu suomeksi viime aikoina).
Todella hyvin meni! Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa on puhua aiheesta, jonka sanastoa ei tunne.
(Ja hei, jos haluat mieluummin kirjoittaa puhekielellä, se sopii kyllä. Kirjoitan itse tänne kirjakielellä, koska en voi ikinä tietää, osaavatko suomea vieraana kielenä opiskelevat puhekieltä, ja koska kirjakielessä on selvemmät säännöt, miten kieltä käytetään. Puhekieli on vapaampaa ja siksi se, mikä minusta on oikein, voi toisen mielestä olla väärin. Siksi puhekieltä on paljon vaikeampi lähteä "korjaamaan".
)