Etymologinen sanakirja

Moderator:Naava

User avatar
Egein
Posts:4382
Joined:2004-08-15, 21:56
Real Name:Étienne Poisson
Gender:male
Location:Í útlöndum
Country:CACanada (Canada)
Contact:
Etymologinen sanakirja

Postby Egein » 2007-08-03, 19:32

Omaako joku täällä hyvän suomenkielisen etymologisen sanakirjan? Minulla on pari sanaa, joista haluaisin tietää enemmän.

Esimerkiksi, haluaisin tietää, oliko milloinkaan toinen sana sanoakseen "ranta", koska ymmärtääkseni se on lainasana Saksasta tai Ruotsista (Strand). Ja suomessa onhan paljon rannikkoa, siispä minusta suomenkieli taitaisi olla oma sanansa siitä.

Minusta Suomen sanoiden alkuperä on niin tutkimaton, mikä tekee kielen vain vielä vetoavammaksi.
(is)(fi)
Nouse pois nokinen poika / nokiselta nuotiolta / havuisilta vuoteilta /pihkaisilta pään aloilta
www.flickr.com/otsebmi

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Kuitenkin » 2007-08-03, 21:06

Egein wrote:Omaako joku täällä hyvän suomenkielisen etymologisen sanakirjan? Minulla on pari sanaa, joista haluaisin tietää enemmän.

Esimerkiksi, haluaisin tietää, oliko milloinkaan toinen sana sanoakseen "ranta", koska ymmärtääkseni se on lainasana Saksasta tai Ruotsista (Strand). Ja suomessa onhan paljon rannikkoa, siispä minusta suomenkieli taitaisi olla oma sanansa siitä.

Minusta Suomen sanoiden alkuperä on niin tutkimaton, mikä tekee kielen vain vielä vetoavammaksi.


Ranta on melko varmasti germaaninen laina, mutta se esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä, joten se on ilmeisesti lainattu hyvin varhain - yli tuhat vuotta sitten. Enpä tiedä, mitä sanaa aiemmin on käytetty. Ehkä tämä sana on säilynyt suomen kaukaisemmissa sukukielissä (mordvalaisissa kielissä, permiläisissä kielissä, unkarissa...)

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Kuitenkin » 2007-08-03, 21:39

Kirjoitat hyvin, mutta saanen korjata muutaman kohdan.

Onko jollakulla täällä hyvä suomenkielinen etymologinen sanakirja? Minulla on pari sanaa, joista haluaisin tietää enemmän.

Esimerkiksi haluaisin tietää, oliko milloinkaan toista sanaa "rannalle", koska ymmärtääkseni se on lainasana saksasta tai ruotsista (Strand). Ja Suomessahan on paljon rannikkoa, siispä minusta suomen kielessä taitaisi(?) olla oma sana(nsa) sille.

Minusta suomen sanojen alkuperä on niin tutkimaton(?), mikä vain tekee kielen vielä vetoavammaksi.


Muutama selitys:

Omata on halpa kopio indoeurooppalaisesta transitiiviverbistä ha/haben/to have/habere/..., eikä sitä saa käyttää. ;)

oliko milloinkaan... - Sanoisin, että onko milloinkaan ollut kuulostaa luonnollisemmalta, mutta ei tämäkään huono ole.

sanoakseen - Tämä muoto on kolmas persoona, eikä sitä voi käyttää tällä tavalla persoonattomasti.

Suomessahan on... - On mahdollista sanoa myös onhan Suomessa paljon rannikkoa, mutta se ei sovi tähän yhtä hyvin.

Verbi taitaa kuulostaa tässä oudolta, eikä se muutenkaan esiinny yleensä konditionaalissa. Tarkoititko pitäisi?

...suomen kielessä pitäisi olla... - Ei ole mahdotonta sanoa suomen kielellä pitäisi olla..., mutta tätä rakennetta käytetään yleensä vain puhuttaessa ihmisistä, toisin kuin englannissa, jossa sanotaan usein Finnish language has...

tutkimaton - Tarkoititko tuntematon? Vai tarkoititko vain, että suomen sanojen alkuperää ei ole tutkittu tarpeeksi (hasn't been researched enough)?

Kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: suomi, suomen kieli.

User avatar
Egein
Posts:4382
Joined:2004-08-15, 21:56
Real Name:Étienne Poisson
Gender:male
Location:Í útlöndum
Country:CACanada (Canada)
Contact:

Postby Egein » 2007-08-03, 23:01

No, käytin rakennuksen, jonka korjasit (taitaa) vain sillä minä olin nähnyt sen sellaisessa takauksessa, näyttääkse ihmettä tai epäuskoa, niin kuin sanottaisin "noh, suomessa on varmaasti sana sille!".
Mutta panen kaiken muistiin.

On vielä yksi, jota en tajua. Miksi panit -han suomeen etkä verbiin?

Ja tarkoitin "avroituksellinen" tai "tuntematon", kyllä. Luulin että tutkimaton sopisi sille.

Ja miksihän mä sanoin sanoiden...tiedän täydellisesti että se on sanojen.

Ja vielä yksi kysymys - miksi sanotaan "onko milloinkaan ollut toisTA sanaA" partitiivissa? Näyttääkö tämä käyttö epävarmuutta?

Humpsu.
(is)(fi)
Nouse pois nokinen poika / nokiselta nuotiolta / havuisilta vuoteilta /pihkaisilta pään aloilta
www.flickr.com/otsebmi

User avatar
Loiks
Posts:3174
Joined:2005-03-17, 16:17
Real Name:Lauri Laugen
Gender:male
Location:Tallinn
Country:EEEstonia (Eesti)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Loiks » 2007-08-04, 7:09

Egein wrote:Omaako joku täällä hyvän suomenkielisen etymologisen sanakirjan? Minulla on pari sanaa, joista haluaisin tietää enemmän.

Esimerkiksi, haluaisin tietää, oliko milloinkaan toinen sana sanoakseen "ranta", koska ymmärtääkseni se on lainasana Saksasta tai Ruotsista (Strand). Ja suomessa onhan paljon rannikkoa, siispä minusta suomenkieli taitaisi olla oma sanansa siitä.

Minusta Suomen sanoiden alkuperä on niin tutkimaton, mikä tekee kielen vain vielä vetoavammaksi.


Ehkä kallas voi olla semmoinen sana, mutta sen tarkoituspiiri on taas erilainen. En ole ihan varma suomesta, mutta virossa jokilla ja järvillä on kaltaat, merellä ranta.

Ehkä itämerensuomalaiset heimot eivät ole olleet niin paljon tekemisissä meren kanssa aikoinaan... Mutta taas, jos katsoo Varsinais-Suomea tai Suomenlahden rannikkoa tai Virosta Saarenmaata, ne ovat kyllä olleet merenkulkijaheimoja. Ja yhteydet Skandinaviaan ovat olleet tiivit.

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Postby Kuitenkin » 2007-08-04, 8:04

Egein wrote:No, käytin rakennetta, jonka korjasit, vain sillä (minä) olin nähnyt sen sellaisessa takauksessa(?), näyttääkse ihmettä tai epäuskoa, niin kuin sanottaisiin "noh, suomessa on varmasti sana sille!".
Mutta panen kaiken muistiin.

On vielä yksi kohta/asia, jota en tajua. Miksi panit -han suomeen etkä verbiin?

Ja tarkoitin "arvoituksellinen" tai "tuntematon", kyllä. Luulin että tutkimaton sopisi siihen.

Ja miksihän mä sanoin sanoiden...tiedän täydellisesti että se on sanojen.

Ja vielä yksi kysymys - miksi sanotaan "onko milloinkaan ollut toisTA sanaA" partitiivissa? Näyttääkö tämä käyttö epävarmuutta?

Humpsu(?).


rakennetta - Kun puhutaan kielistä, construction on suomeksi rakenne.

takauksessa - Tarkoititko tilanteessa tai tapauksessa?

näyttääkse - Nämä kse-lauseenvastikkeet ovat aina persoonallisia (näyttääkseni, näyttääksesi, näyttääkseen, näyttääksemme, näyttääksenne), eikä niitä voi käyttää persoonattomasti. Tähän tilanteeseen sopisi esimerkiksi näyttämässä, mieluiten kylläkin ilmaisemassa. Kse-lauseenvastike on muutenkin finaalinen, eli se ilmaisee suunnilleen saman ajatuksen kuin englannin in order to.

Voi toki sanoa Suomessa taitaa olla sana sille, mutta se ei tarkoita aivan samaa kuin suomessa on varmasti sana sille ('Finnish must have a word for that') vaan enemmänkin 'I think Finnish has a word for that'.

Partikkeli -han/hän liittyy aina ensimmäiseen lauseenjäseneen.

Tuo partitiivi onkin vaikeampi kysymys, enkä osaa vastata siihen kunnolla. Ehkä se liittyy jotenkin kieltomuotoon, jossa käytetään aina partitiivia (Suomessa ei ole milloinkaan ollut toista sanaa). Tätä täytyy tutkia.

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Kuitenkin » 2007-08-04, 8:18

Loiks wrote:Ehkä kallas voi olla semmoinen sana, mutta sen tarkoituspiiri on taas erilainen. En ole ihan varma suomesta, mutta virossa jokilla ja järvillä on kaltaat, merellä ranta.

Ehkä itämerensuomalaiset heimot eivät ole olleet niin paljon tekemisissä meren kanssa aikoinaan... Mutta taas, jos katsoo Varsinais-Suomea tai Suomenlahden rannikkoa tai Virosta Saarenmaata, ne ovat kyllä olleet merenkulkijaheimoja. Ja yhteydet Skandinaviaan ovat olleet tiivit.


Mielenkiintoista. Tuo on kyllä yksi mahdollinen selitys. Suomessa tuota sanaa kallas ei käytetä, enää ainakaan. Savossa on kylläkin järvi nimeltä Kallavesi... (On olemassa myös latinasta lainattu sana kalla, joka tarkoittaa vehkaa, mutta järven nimi on varmaankin vanhempaa perua.) Sukunimeä Kallas esiintyy, mutta se saattaa olla virolaista alkuperää.

User avatar
Loiks
Posts:3174
Joined:2005-03-17, 16:17
Real Name:Lauri Laugen
Gender:male
Location:Tallinn
Country:EEEstonia (Eesti)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Loiks » 2007-08-04, 9:04

Kuitenkin wrote:Mielenkiintoista. Tuo on kyllä yksi mahdollinen selitys. Suomessa tuota sanaa kallas ei käytetä, enää ainakaan. Savossa on kylläkin järvi nimeltä Kallavesi... (On olemassa myös latinasta lainattu sana kalla, joka tarkoittaa vehkaa, mutta järven nimi on varmaankin vanhempaa perua.) Sukunimeä Kallas esiintyy, mutta se saattaa olla virolaista alkuperää.


Soome-Eesti sõnaraamat, Tallinn 1965:

kallas, -ltaan kallas, perv

:)

User avatar
Egein
Posts:4382
Joined:2004-08-15, 21:56
Real Name:Étienne Poisson
Gender:male
Location:Í útlöndum
Country:CACanada (Canada)
Contact:

Postby Egein » 2007-08-04, 13:58

Kuitenkin wrote:
Egein wrote:No, käytin rakennetta, jonka korjasit, vain sillä (minä) olin nähnyt sen sellaisessa takauksessa(?), näyttääkse ihmettä tai epäuskoa, niin kuin sanottaisiin "noh, suomessa on varmasti sana sille!".
Mutta panen kaiken muistiin.

On vielä yksi kohta/asia, jota en tajua. Miksi panit -han suomeen etkä verbiin?

Ja tarkoitin "arvoituksellinen" tai "tuntematon", kyllä. Luulin että tutkimaton sopisi siihen.

Ja miksihän mä sanoin sanoiden...tiedän täydellisesti että se on sanojen.

Ja vielä yksi kysymys - miksi sanotaan "onko milloinkaan ollut toisTA sanaA" partitiivissa? Näyttääkö tämä käyttö epävarmuutta?

Humpsu(?).


rakennetta - Kun puhutaan kielistä, construction on suomeksi rakenne.

takauksessa - Tarkoititko tilanteessa tai tapauksessa?

näyttääkse - Nämä kse-lauseenvastikkeet ovat aina persoonallisia (näyttääkseni, näyttääksesi, näyttääkseen, näyttääksemme, näyttääksenne), eikä niitä voi käyttää persoonattomasti. Tähän tilanteeseen sopisi esimerkiksi näyttämässä, mieluiten kylläkin ilmaisemassa. Kse-lauseenvastike on muutenkin finaalinen, eli se ilmaisee suunnilleen saman ajatuksen kuin englannin in order to.

Voi toki sanoa Suomessa taitaa olla sana sille, mutta se ei tarkoita aivan samaa kuin suomessa on varmasti sana sille ('Finnish must have a word for that') vaan enemmänkin 'I think Finnish has a word for that'.

Partikkeli -han/hän liittyy aina ensimmäiseen lauseenjäseneen.

Tuo partitiivi onkin vaikeampi kysymys, enkä osaa vastata siihen kunnolla. Ehkä se liittyy jotenkin kieltomuotoon, jossa käytetään aina partitiivia (Suomessa ei ole milloinkaan ollut toista sanaa). Tätä täytyy tutkia.


Kse-lauseenvastikkeellä halusin ilmaista tavoitetta, ja minusta "näkymässä" vaikuttaa enemmän siltä, että verbi ilmaisee tilaa tai tilannetta.
On myöskin jotta, mutteikös tämä nyt ole ihan sama asia kuin se.

Ai ai. Olenpas vaan kohtuullinen näinä päivinä. Se on ehkä vain uusi sanastokäytöntaso, jossa tarkastelen uusia sanoja, joita en vielä osaa käyttää täydellisen suomalaisesti. hehe.

Uudet tasot ovat hyvä asia.
(is)(fi)
Nouse pois nokinen poika / nokiselta nuotiolta / havuisilta vuoteilta /pihkaisilta pään aloilta
www.flickr.com/otsebmi

User avatar
Serpent
Posts:432
Joined:2007-01-18, 19:30
Gender:female
Location:Moskova
Country:RURussia (Российская Федерация)
Contact:

Postby Serpent » 2007-08-04, 16:47

Tosi mielenkiintoinen topikki :yep:
Mullakin on kysymys :) Johtuuko lääkäri-sana ruotsin läkare-sanasta vai venäjän vanhasta лекарь-sanasta (sitä lausutaan noin kuin leekar tai lääkar), vai jostain muusta sanasta? ajattelin aina, että jälkimmäisestä, mutta edellinen näyttää enemmän kaltaiselta :?
Last edited by Serpent on 2007-08-04, 19:29, edited 1 time in total.
epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhänkin

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Postby Kuitenkin » 2007-08-04, 18:34

Serpent wrote:Tosi mielenkiintoinen topikki :yep:
Mullakin on kysymys :) Johtuu lääkäri-sana ruotsin läkare-sanasta vai venäjän vanhasta лекарь-sanasta (sitä lausutaan noin kuin leekar tai lääkar), vai jostain muusta sanasta? ajattelin aina, että jälkimmäisestä, mutta edellinen näyttää enemmän kaltaiselta :?


Eiköhän se ole lainattu ruotsista. Nämä -ari/äri-päätteiset sanat tulevat yleensä ruotsin -are-päätteisistä tekijännimistä. Taustalla on tietysti ruotsin verbi läka 'lääkitä', mutta olisi mielenkiintoista tietää, onko se mitään sukua venäjän sanalle лекарь. Venäjässä on toisaalta лечить... onkohan se samaa kantaa kuin лекарь ja лекарство.

User avatar
Loiks
Posts:3174
Joined:2005-03-17, 16:17
Real Name:Lauri Laugen
Gender:male
Location:Tallinn
Country:EEEstonia (Eesti)

Postby Loiks » 2007-08-05, 12:49

Olen myös sitä mieltä, että se on ruotsalainen (skandinavialainen) lainasana. Sukukielistä ei ole myös apua, meillä on selvästi saksalainen lainasana.

Olisi mielenkiintoista tietää miten se on vatjassa. Minulla on kyllä sanakirja, mutta vain ensimmäinen osa A-J :x .

Varislintu
Posts:15429
Joined:2004-02-09, 13:32
Country:VUVanuatu (Vanuatu)

Postby Varislintu » 2007-08-05, 19:21

Loiks wrote:Olen myös sitä mieltä, että se on ruotsalainen (skandinavialainen) lainasana. Sukukielistä ei ole myöskään apua, meillä on selvästi saksalainen lainasana.

Olisi mielenkiintoista tietää miten se on vatjassa. Minulla on kyllä sanakirja, mutta vain ensimmäinen osa A-J :x .

maeng
Posts:158
Joined:2003-09-12, 14:23
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby maeng » 2007-08-07, 17:59

Egein wrote:Omaako joku täällä hyvän suomenkielisen etymologisen sanakirjan?
Minusta Suomen sanojen alkuperä on niin tutkimaton, mikä tekee kielen vain vielä vetoavammaksi.


Ei sellaista ole koskaan kirjoitettukaan ;). No joo, suomeksi on julkaistu enemmän tai vähemmän onnistuneita etymologisia sanakirjoja. Monet niistä ovat toki puutteineenkin varsin käyttökelpoisia ja ennen kaikkea ne ovat mielenkiintoista luettavaa. Taitaa olla kuitenkin niin, että sugr. kielten etymologisen tutkimuksen pääteoksia on edelleen Karoly Rédein kokoama UEW (Uralische Etymologische Wörterbuch). Jos etymologia kiinnostaa kannattaa tutustua, hauskinta kirjassa on, että sanat ovat rekonstruktioiden mukaan aakkosjärjestyksessä :P. Voi olla aloittelijoille varsin HC:ta luettavaa. Muutenkin artikkelit koostuvat lähinnä lyhenteistä ja välissä on joitain tekijän huomioita auf Deutsch. Sivuhuomiona muuten todettakoon, että yksi noista sanoista vailla etymologiaa on suomen kielen sana "sana" :D. On myös erinäisiä maastotermejä, joiden tarkkaa etymologiaa ei tunneta. Myös monien "varmojen" etymologioiden joukossa on paljon äännesuhteiltaan vähintäänkin epäillyttäviä sanoja.
Suomen kieleen on myös muuten lainattu paljon sanoja varsinkin balttilaisista ja germaanisista kielistä, vaikka suomen kielessä onkin ollut vanhastaan käsitettä/merkitystä vastaava sana. Nyt loppuu työt, ei kehtaa jäädä enempää kirjoittelemaan ;DD.

muhaha
Posts:48
Joined:2006-12-26, 16:40
Gender:male
Location:none

Re: Etymologinen sanakirja

Postby muhaha » 2007-08-16, 17:48

Kuitenkin wrote:Omata on halpa kopio indoeurooppalaisesta transitiiviverbistä ha/haben/to have/[s]habere[/s]/..., eikä sitä saa käyttää. ;)


Latinan habere ei kuulu joukkoon vaikka merkitys on sama ja kuulostaa samanlaiselta. Latinan c (k) = germaaninen h ja latinan h = germaaninen g. Siis habere & give ja capere (ottaa) & have, heave ja heavy. Caput - head, cornu - horn.

Omata on kyllä kehno käännös. "Saada" (to get), "ottaa" (to take) ja "pitää" (to hold) olisivat parempia.

Ja miksi indoeurooppalaisia sanoja ei saa käyttää? Ovatko esimerkiksi "vesi", "nimi", "sata" (100), "sade", "orja", "orpo", "saada", "tuoda", "viedä", "vetää", "ostaa", "myydä" ynnä muut kiellettyjä?

User avatar
Egein
Posts:4382
Joined:2004-08-15, 21:56
Real Name:Étienne Poisson
Gender:male
Location:Í útlöndum
Country:CACanada (Canada)
Contact:

Postby Egein » 2007-08-16, 17:59

Tietääkseni, nimi ja vesi eivät ole indoeurooppalaisia.
(is)(fi)
Nouse pois nokinen poika / nokiselta nuotiolta / havuisilta vuoteilta /pihkaisilta pään aloilta
www.flickr.com/otsebmi

User avatar
Nendûr
Posts:1217
Joined:2006-04-23, 18:50
Real Name:Germán
Gender:male
Location: Montevideo
Country:UYUruguay (Uruguay)

Postby Nendûr » 2007-08-16, 18:59

huh, nimi näyttää indoeurooppalaiselta, :)

User avatar
Kuitenkin
Posts:169
Joined:2002-09-01, 22:56
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Kuitenkin » 2007-08-17, 1:17

muhaha wrote:Latinan habere ei kuulu joukkoon vaikka merkitys on sama ja kuulostaa samanlaiselta.


Riippuu siitä, miten "joukko" määritellään: merkityksen/funktion vai etymologian perusteella. Minun nähdäkseni se, ovatko ruotsin ha ja latinan habere samaa kantaa, on tässä tapauksessa sivuseikka. Suomen omata ei kuitenkaan jäljittele minkään indoeurooppalaisen omistusverbin äänneasua. Tässä mielessä listaan olisi voinut lisätä esim. sellaisia verbejä kuin tener, έχω ja imati.

muhaha wrote:"Saada" (to get), "ottaa" (to take) ja "pitää" (to hold) olisivat parempia.


Ymmärsinkö oikein? Tarkoitatko todella, että nämä voisivat korvata rakenteen jollakulla on?

muhaha wrote:Ja miksi indoeurooppalaisia sanoja ei saa käyttää? Ovatko esimerkiksi "vesi", "nimi", "sata" (100), "sade", "orja", "orpo", "saada", "tuoda", "viedä", "vetää", "ostaa", "myydä" ynnä muut kiellettyjä?


Onko sinun mielestäsi kyse samasta asiasta? Nämä ovat satoja tai tuhansia vuosia vanhoja lainoja. Kielessä on huomattavasti uudempiakin lainasanoja (auto, metro, radio...), joita pidetään aivan hyväksyttävinä. Omata sen sijaan on kopio vieraskielisestä rakenteesta, jolle on olemassa selkeä "suomalainen" vastine. Niinpä sitä pidetään yleisesti tyylittömänä.

Ehkä halusit kärjistykselläsi kyseenalaistaa kokonaan normatiivisen kielen. On totta, että ihmiset päättävät kielenkäytöstään viime kädessä itse. Yhteiskunta voi päättää, että tappaminen ja varastaminen ovat rikoksia, joista seuraa rangaistus, mutta kielinormia saa kuka tahansa rikkoa vapaasti. Vaikka normit ovatkin yleensä puristisia, ne eivät pyri kitkemään kielestä vuosisatoja sitten omaksuttuja lainoja. Jos tämä tuntuu ristiriitaiselta, voi vaihtoehtoisesti käyttää joko suomea, josta on karsittu kaikki vanhatkin lainat pois, tai sitten kieltä, johon voi tarpeen vaatiessa lainata minkä tahansa sanan mistä tahansa kielestä. Molemmat tavat olisivat vallitsevan normin rikkomista, mutta - kuten sanottua - kielinormiahan voi rikkoa vapaasti. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ja räikeästä normien rikkomisesta tulee yleensä sanktioita muulta yhteisöltä. "Huonosti kirjoitetulle" työhakemukselle nauretaan eikä "kielivirheitä" vilisevää puolueohjelmaa oteta vakavasti. Samaan tapaan kuin minulle nauretaan, jos lähden ulos hameessa tai alasti. Suomalaisessa kulttuurissa kun miesten ei ole tapana esiintyä julkisesti hameeseen pukeutuneina tai ilman vaatteita.

Kielten kohdalla se, että jotakin "ei saa tehdä", on siis suhteellista, mutta kyllä sinä tämän varmaan tiesit.

Varislintu
Posts:15429
Joined:2004-02-09, 13:32
Country:VUVanuatu (Vanuatu)

Re: Etymologinen sanakirja

Postby Varislintu » 2007-08-17, 6:19

Kuitenkin wrote:Samaan tapaan kuin minulle nauretaan, jos lähden ulos hameessa tai alasti. Suomalaisessa kulttuurissa kun miesten ei ole tapana esiintyä julkisesti hameeseen pukeutuneina tai ilman vaatteita.


Nojaa :P.

pulla
Posts:2
Joined:2008-03-27, 12:04
Gender:female
Location:none

Postby pulla » 2008-03-27, 12:06

Jos jollain on aikaa etsiä etymologisesta sanakirjastaan "loma", olisin kovin kiitollinen :)


Return to “Finnish (Suomi)”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 5 guests