Etymologinen sanakirja

Moderator:Naava

User avatar
Steisi
Posts:5047
Joined:2003-08-15, 20:41
Gender:female
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Postby Steisi » 2008-03-27, 13:58

Egein wrote:Tietääkseni, nimi ja vesi eivät ole indoeurooppalaisia.


Just opiteltiin, että Nimi on indo-eurooppalainen lainasana. Vesi oli muistaakseni proto-uraalinen/kanta-suomen sana joka oli lainattu kantaindoeuroopan kielestä. Voin tarkistaa kun olen Helsingissä maanantaina. Lähde oli Suomi ennen ja nyt, jos joku ehtii katsoa sitä ennen maanantaita. :waytogo:

Muistaakseni Kuitenkinilla oli kerran sama teos, ehkä hän voi vilkaista ;)
Native: English
Fluent: Finnish
Want to resuscitate: German
Actively learning: Hebrew
Wishes she had time for: Northern Sámi
En usko humalaan.

maeng
Posts:158
Joined:2003-09-12, 14:23
Gender:male
Location:Helsinki
Country:FIFinland (Suomi)

Postby maeng » 2008-03-27, 17:10

pulla wrote:Jos jollain on aikaa etsiä etymologisesta sanakirjastaan "loma", olisin kovin kiitollinen :)


"Alun perin rakoa tai väliä merkitsevän loma-sanan vastineita ovat karjalan loma, saamen loapmi ja mordvan luv, mahdollisesti myös marin lo. Sanavartaloa on arveltu vanhaksi balttilaiseksi lainaksi, jota nykyliettuassa vastaisi lomà,'kuilu, laakso, syvennys'. Toisaalta kysymyksessä voi olla myös vanha omaperäinen sanavartalo. Vapaa-ajan tai väliajan merkitys selittyy konkreettista rakoa merkitsevän sanan vertauskuvalliseksi käytöksi. Suomen kirjakielessä loma on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 raon tai kalliorotkon merkityksessä ja Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 tauon tai väliajan merkityksessä." - Lainaus Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Mielestäni varsin uskottava selitys.

Just opiteltiin, että Nimi on indo-eurooppalainen lainasana. Vesi oli muistaakseni proto-uraalinen/kanta-suomen sana joka oli lainattu kantaindoeuroopan kielestä. Voin tarkistaa kun olen Helsingissä maanantaina. Lähde oli Suomi ennen ja nyt, jos joku ehtii katsoa sitä ennen maanantaita.


Jokseenkin samoilla linjoilla on esim. tuo Kaisa Häkkisen sanakirja sanoista nimi ja vesi. Vastineita on kautta koko kielikunnan ja äänneseikkojen perusteella kyse on joko kantauralista peräisin olevista sanoista tai sitten kantauraliin lainaituneista varhaisista indoeurooppalaisista lainasanoista. Jos tykkää ns. nostraattiteorioista niin ko. sanojahan voi pitää vaikka todisteena indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten alkusukulaisuudesta. En muuten oikein tuossa vesi-sanan kohdalla ymmärrä miksi sana olisi mahdollisesti vain kantasuomesta peräisin.
Pekka Sammallahti esim. koodaa vesi-sanan näin:
PU *weti 'water, PFU *weti PS *wit
PFP *veti: /f vesi/m ved'/c wet/u vu/z va
PUg *witi: /v *wit/h víz

Tuskin vaatinee selityksiä ;D. Jos haluaa hukata nuoruutensa vastaaviin nälkävuodenpituisiin sanalistoihin, kannattaa lukea tuolta General Forumilta viestiketjua, jossa "todistetaan" unkarin ja sumerin olevan sukukieliä. Muistaakseni yksi makuhermoja kutkuttavan viestiketjun pääjehuista totesi, että jos kielet ovat keitto, on unkari maailmankaikkeutta koossa pitävä voima (jos en ihan väärin muista ;D).

pulla
Posts:2
Joined:2008-03-27, 12:04
Gender:female
Location:none

Postby pulla » 2008-03-27, 18:43

Kiitos paljon maeng!

MiQ
Posts:1
Joined:2020-07-17, 13:22

Re: Etymologinen sanakirja

Postby MiQ » 2020-07-17, 13:30

kallas: kaltaalla - edelleen käytössä, toki harvinaisena suomessa. Esim. joen kaltaalla. Kylläkin germaaninen lainasana sekin.

Loiks wrote:
Kuitenkin wrote:Mielenkiintoista. Tuo on kyllä yksi mahdollinen selitys. Suomessa tuota sanaa kallas ei käytetä, enää ainakaan. Savossa on kylläkin järvi nimeltä Kallavesi... (On olemassa myös latinasta lainattu sana kalla, joka tarkoittaa vehkaa, mutta järven nimi on varmaankin vanhempaa perua.) Sukunimeä Kallas esiintyy, mutta se saattaa olla virolaista alkuperää.


Soome-Eesti sõnaraamat, Tallinn 1965:

kallas, -ltaan kallas, perv

:)


Return to “Finnish (Suomi)”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 7 guests