Suomenkieliset sijamuotojen nimet.

[Roger]

Terve.
Sijamuotojen varten on (ollut) suomenkielisetkin nimet.
Näma ovat:

nominatiivi	nimentö
akkusatiivi	kohdanto
genetiivi	omanto
essiivi	olento
partitiivi	osanto, eronto
translatiivi	tulento
inessiivi	sisäolento
elatiivi	sisäeronto
illatiivi	sisätulento
adessiivi	ulko-olento
ablatiivi	ulkoeronto
allatiivi	ulkotulento
abessiivi	vajanto
instruktiivi	keinonto
komitatiivi	seuranto

(http://pedro.lapanen.org/kieli/suomi/oppi.html)
Minusta näma ovat ymmärtävämpiä ja jäävät paremmin mieleen.

Miksi näitä ei enää käytettää?

[Varislintu]

Terve.
Sijamuotoja varten on (ollut) suomenkielisetkin nimet.
Näma ovat:
[...]
Minusta näma ovat ymmärrettävämpiä ja jäävät paremmin mieleen.

Miksi näitä ei enää käytetä?

(Ymmärtävämpiä = more understanding.)

Vaikka sanot, että ne jäävät paremmin mieleen, luulen, että niitä ei käytetä enää, koska ne eivät jää ihmisille mieleen. Sellaiset ihmiset, jotka usein käyttävät näitä kieliopillisia termejä, tarvitsevat niitä myös paljon muissa kielissä. Silloin on varmaankin helpompi alkaa käyttää "kansainvälisiä" termejä. On vaikea muistaa, että accusative = kohdanto. On helpompi vain puhua akkusatiivista.

Tämä on minun teoriani.

[ainurakne]

@Roger: Ne jäävät sinulle paremmin mieleen, koska olet virolainen.

Minun pitää myöntää, että minullekin ne jäävät hyvin mieleen, koska viroksi ne ovat samanlaisia. Mutta ne "kansainväliset" termit eivät ole vieläkään minulla mielessäni.

[Leopejo]

Kun olin pieni lapsi, koulussa en oppinut termejä substantiivi, verbi, adjektiivi, vaan nimisana, teonsana (itse muistan ehkä väärin tekosana), laatusana,...

[Lumilintu]

Oi! En tiennyt, että on myös olemassa suomenkielisiä termejä. Pidän niistä.

Kyllä minulla ei ole suurta eroa, käytänkö esim. sanaa substantiivi (Substantiv saksaksi) vai sanaa nimisana (nimisõna viroksi) suomeksi. Mutten pidä paljon sijamuotojen kansainvälisistä termeistä, koska saksaksi on niitä vain neljä ja siksi minullakin on vaikea muistaa muuta (kansainvälistä) yksitoista termiä.

[Loiks]

Suomalaisia kuukausien nimiä on virolaisilla yhtä vaikea oppia vaikka ovatkin suomenkielisiä. Aina pitää miettiä että mikä see maaliskuu nyt olikaan... Tammi, helmi, maalis... Täytyy oppia kuin runo. Kaikki on kiinni tavasta tai traditiosta.

[Varislintu]

Suomalaisia kuukausien nimiä on virolaisilla yhtä vaikea oppia vaikka ovatkin suomenkielisiä. Aina pitää miettiä että mikä see maaliskuu nyt olikaan... Tammi, helmi, maalis... Täytyy oppia kuin runo. Kaikki on kiinni tavasta tai traditiosta.

Minulla oli sama ongelma lapsena. Koska kävin ruotsinkielistä koulua käytin kuukausien nimiä lähinnä ruotsiksi. Sitten noin 10-vuotiaana tajusin, etten osannut kuukausia kunnolla suomeksi. Ensin opettelin ne "runona" ja luettelin sen aina mielessäni. Nyt ne jo tuntuvat aika luonnollisilta.